Siirry pääsisältöön

Mitä jokaisen äidin tulisi tietää vatsalihasten erkaumasta?

Vatsalihasten erkauma on ollut viimeiset pari vuotta esillä aika paljon ja hyvä niin. Kuitenkin se on johtanut siihen, että myös virheellistä tietoa liikkuu somessa aika ajoin. Neuvoloiden henkilökunnan (terveydenhoitajien ja lääkäreiden) tietämys aiheesta vaihtelee hyvin suuresti tai saattaa olla lähes olematonta. Faktat mitä tässä tekstissä tuon esille ovat tämän vuoden Lantionpohjan fysioterapian jatkokoulutuksesta, jossa erkauma-aiheen kouluttajana toimi erittäin kokenut (ja aivan loistava!) äitiysfysioterapeutti Mari Camut ja hän oli etsinyt materiaaleihinsa uusimpia kansainvälisiä tutkimustuloksia. (Tein oman tiivistelmän muistiinpanoista, en siis kopioinut suoraan.)  Marilla on vastaanotot Espoossa ja Helsingissä.
Monet äidit pelkäävät pahentavansa vatsalihasten erkaumaa, eivätkä ole uskaltaneet tehdä mitään harjoitteita sen vuoksi.

1. Vatsalihasten erkauma on raskausaikana täysin normaali ilmiö, joka tapahtuu kaikille äideille, jotta vatsa mahtuu kasvamaan. Kuinka paljon vatsalihakset erkanevat toisistaan, on kuitenkin yksilöllistä. Aiemmin on epäilty, että erkauman suuruuteen vaikuttaisivat äidin BMI, raskauden aikainen painonnousu, vatsan koko, vauvan syntymäpaino tai nivelten yliliikkuvuus. Tutkimusten mukaan kuitenkaan em. asioilla ei ole suoraa yhteyttä erkauman suuruuteen. 

2. Spontaania palautumista tapahtuu eniten ensimmäisten kahden kuukauden aikana. Koko vauvavuoden ajan spontaania palautumista kuitenkin tapahtuu. Kolmasosalla äideistä erkauma ei palaudu ns. itsestään. Tarkkaa syytä tähänkään ei tiedetä, mutta epäillään kudostyyppiä ja perimää. 

3. 66% äideistä, joilla on vatsalihasten erkauma, on myös lantionpohjan toimintahäiriötä, eli esimerkiksi virtsankarkailua tai lantionpohjan elinten laskeumaa. Muita tyypillisiä erkauman oireita ovat alavatsan "pullotus tai pömpötys", tunne ettei pysty hallitsemaan keskivartaloa normaalisti ja/tai vatsalihaksia käyttäessä keskelle nousee "patonki tai harjanne". Siihen saattaa liittyä myös selän tai lantion alueen kipuja. 
4. Aikaisemmin vatsalihasten erkauman tutkimisessa kiinnitettiin enemmän huomioita suorien vatsalihaspuoliskojen väliseen senttimäärään tai siihen "kuinka monta sormea mahtuu väliin". Nykytiedon mukaan tärkeämpi tieto on se, miten vatsalihasten keskellä olevan jännesauman (linea alba) saa aktivoitua ja napakoitettua. Tämä jännesauma toimi voimanvälittäjänä eri vatsalihasten välillä. Sen kuuluu olla napakka ja kiinteä, jotta voimansiirto onnistuu. Lisäksi on tärkeää lantionpohjan aktivointi ja vatsalihasten aktivoimisjärjestys. 

5. Ei ole olemassa mitään tiettyjä kolmea tai viittä harjoitetta, joilla KAIKKI äidit saisivat vatsalihasten erkauman kuntoutettua. Äitiysfysioterapiassa arvioidaan yksilöllisesti asiakkaalle sopivat liikkeet, joissa hän saa em. keskilinjan aktivoitumaan hyvin. Aiemmin on ajateltu, että suorien vatsalihasten treenaaminen pahentaisi erkaumaa. Nykyään tiedetään, että se ei pidä paikkansa. JOS suoria vatsalihaksia tehdessä vatsalihasten puoliskot karkaavat vielä kauemmaksi toisistaan ja keskilinja on löysä tai nousee harjanteeksi ylös, kyseisestä liikkeestä ei ole siinä tapauksessa mitään HYÖTYÄ vielä. 

6. Erkauman kuntoutuksen tavoitteina ovat: toiminnallinen keskivartalo, ryhdin huomiointi, vatsalihasten profiilin muuttuminen ja linea alban napakoituminen. Selän puolen ja rintakehän alueen lihaskireydet on otettava huomioon. Keskivartaloharjoitteissa edetään progressiivisesti. Monesti äidit pohtivat "koska saan tehdä ns perinteisiä vatsalihasharjoitteita selinmakuulla?" Kannattaa kuitenkin "think outside the box" ! Eli keskivartalon huomiointi kokonaisuudessaan. Tehokkaita liikkeitä pystyy tekemään esim. konttausasennossa ja seisten. Apuna voi käyttää kuminauhaa tai pilatespalloa. 

+ Tiesitkö, että vatsalihasten erkaumaa esiintyy myös miehillä ja synnyttämättömillä naisilla. Se voi olla seurausta esim. vatsan alueen operaatiosta. 

Moni äitiysfysioterapeutti on nyt poikkeusaikana kehittänyt paljon online palveluja, jolloin ne ovat saatavilla myös sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ole omaa äitiysfysioterapeuttia! Itse palaan kesäkuun alusta vastaanottotyöhön Kaarinan keskustaan (Relaxion Oy) tiistaisin ja torstaisin. Meidän perheen reaaliaikaista menoa voit seurata myös IG:ssä @fysioterhi. 

Tämä kuva otettu lokakuussa 2018

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oletko sinäkin työntänyt lastenvaunuja aina väärin?

En malttanut millään olla käyttämättä klikkiotsikkoa, koska se sopi tähän aiheeseen! Pahoittelut siitä. Vaunulenkkeily on yksi yleisimmistä ja helpoimmista liikuntamuodoista äideille. Lisäksi äideillä on monesti niskahartia ja yläselkä jumissa. Emme siis halua vaunulenkeillä ainakaan lisätä niitä jumituksia, siksi tämä aihe. Lisäksi synnytyksestä toipuvassa kropassa saattaa tuntua kipuja, jos huonolla tekniikalla työntää rankassa maastossa pitkää lenkkiä.

Hyvässä asennossa rattaat/vaunut ovat lähellä kroppaa, hartiat alhaalla ja kyynärnivelet noin 90 asteen kulmassa (riippuen siitä kuinka hyvin työntöaisaa saa säädettyä). Jos rattaat karkaavat liian kauas eteen kädet suoristuvat, yläselkä pyöristyy ja hartiat nousevat ylemmäs. Lisäksi ylämäkeen työntäessä vaunuja kovin kaukana itsestä kohdistuu vatsalihasten jännesaumaan voimakastakin rasitusta, johon se ei välttämättä olisi vielä valmis. 

Vaunulenkkeily kannattaa aloittaa ihan lyhyistä lenkeistä ja asteittain lisätä matkaa/aikaa. Kokei…

Synnytyksestä palautuminen (ensimmäiset kuukaudet) äitiysfysioterapian näkökulmasta

En ole suinkaan ensimmäinen joka tästä aiheesta kirjoittaa, mutta halusin kuitenkin tästäkin antaa oman panostukseni blogimaailmaan. Somesta saattaa joskus saada hiukan vääristyneen kuvan siitä, mitä joku on tehnyt. Tietenkään en halua pelotella ja sanoa, ettei saa tehdä mitään! Tässä – kuten monessa muussakin asiassa, palautuminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttaa mm. kudostyyppi.Aihe on sen verran laaja, että rajasin tämän postauksen koskemaan ensimmäisiä kuukausia synnytyksen jälkeen. Nopeinta palautuminen on juurikin ensimmäiset kolme kuukautta, mutta sitä voi tapahtua vielä kaksi vuotta synnytyksen jälkeen imetyksen kestosta riippuen.

Mites sitten se liikunta? Osa äideistä ei malttaisi millään odottaa, että pääsisi takaisin raskaamman liikunnan pariin. Kukaan äitiysfyssari ei juuri kenellekään voi suositella juoksua tai hyppelyä sisältävää liikuntaa ainakaan ennen kolmea kuukautta. Sen jälkeenkään edellytykset niihin ei välttämättä ole vielä kunnossa. (Tästä aiheesta oma …

Oletko sinäkin pissannut aina väärin? -Vessa-asiaa lantionpohjan fysioterapian näkökulmasta

Nyt on blogihistoriani toinen kerta, kun käytän klikkiotsikkoa, mutta se jotenkin sopi tähän. Oli nimittäin "huvittavaa" saada itse 26-vuotiaana kuulla pissanneensa väärin ties kuinka kauan. Tällöin olin lantionpohjan fysioterapian peruskoulutuksessa vuonna 2017. Samana vuonna pari kuukautta myöhemmin tulin raskaaksi, mutta en tietenkään tiennyt sitä vielä silloin. Tässä tekstissä käsittelen siis vessa-asioita, mutta eri näkökulmasta, kuin lapsiperheessä yleensä. Nyt unohdetaan vaipat ja potat ja keskitytään äiteihin! (Sori isit, mutta miesten asioihin en ole niin perehtynyt.)
Mikä sitten on tämä väärä tapa pissata? Se, että pinnistelee ja ponnistelee sen eteen, että pissa ylipäätänsä tulisi tai tulisi mahdollisimman nopeasti. Tämä tapa aiheuttaa lantionpohjan ylijännitystä, lisää painetta alueella ja saattaa johtaa pissaamisen ongelmiin myöhemmässä elämässä. Nyt seuraa omakohtaisia paljastuksia: (synnyttämättömät naiset ja mieslukijat huom) alatiesynnytyksessä sain todellaki…